Kasabergetin               hautaröykkiön hoitotalkoot 3.6.2018

Patikoitiin seuran adoptiokohteelle aurinkoisena alkukesän päivänä.

Helsingin kaupunginmuseon arkeologi Heini Hämäläinen ohjasi talkooväen työskentelyä.

Soviteltiin muinaismuistokylttiä entisen, tuhoutuneen tilalle. 

Apuna tarvittiin kirvestäkin.

Röykkiössä kasvanut mänty karsittiin ja kaadettiin.

Kyllä lähtee!

Tehtävä suoritettu. Seuraavat talkoot ovatkin sitten huomattavasti vähätöisemmät, koska puiden raivausta ei enää ole.

Luonnonsuojelualueelle kyhätyn nuotion jäänteet raivattiin. Roskia röykkiön alueelta ei yllättävästi löytynyt.

Evästauko ja mukavaa tarinointia.

Työkenkiä arvioitiin. Lenkkareillakin pärjäsi hyvin.

Seuraavaksi röykkiössä kasvavat pihlajat saivat kyytiä.

Sahojen ja voimasaksien kanssa taistoon.

Kyykäärmeet olivat kaikonneet paikalta. Tällä kertaa ei näkynyt ainoatakaan.

Röykkiötä on hajotettu vuosisatojen kuluessa. Vietiin selvästi röykkiöstä peräisin olevia kiviä rinteestä takaisin röykkiöön arkeologin ohjauksessa.

Saatiin tuntumaa siitä, millaista kivien kantaminen hautaröykkiöön aikoinaan on ollut.

Puiden poistamisen jälkeen röykkiö tuli esille koko komeudessaan.


Kiitos Heinille ja mainiolle talkooväelle. Retki luonnossa, upeissa maisemissa, mahtavan porukan kanssa oli unohtumaton kokemus. Muinaisjäännös, mieli ja keho kiittävät.


Arja Parkkonen