Seuran jäsenille


SUOMEN MUINAISTAIDESEURA RY:N SÄÄNNÖT 

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA 

Yhdistyksen nimi on Suomen Muinaistaideseura ry, Finlands Fornkonstsällskap rf, ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. 

2 § TARKOITUS JA TOIMINTA 

Seuran tarkoituksena on edistää suomensukuisten ja muiden kansojen muinaisen taiteen, maailmankuvan, ympäristön ja elämän ymmärtämistä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tukee muinaistaiteen tutkimusta, koulutusta ja tunnetuksi tekemistä. Se harjoittaa taide-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tukee seuran tarkoitusta edistävää kasvatusta, järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja, näyttelyjä ja tilaisuuksia kotimaassa sekä ulkomailla. Seura osallistuu alan kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä yhteisöjen toimintaan. Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hakea apurahoja. Seura voi myös toimeenpanna rahankeräyksiä tai arpajaisia asianmukaisen luvan saatuaan. Seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. 

3 § JÄSENET 

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä muinaistaiteesta ja sen tutkimuksesta kiinnostunut henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö. Seuran kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Seuran kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut seuran toimintaa. Varsinaiseksi, kirjeenvaihtaja- ja kannattajajäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 

4 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN 

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 

Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa kehotuksesta huolimatta maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella vahingoittanut seuraa tai ei enää täytä laissa taikka seuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.  

5 § LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU 

Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Yhteisön ja säätiön liittymis- sekä jäsenmaksu on eri suuruinen kuin yksityisen henkilöjäsenen. Kirjeenvaihtaja- ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 

6 § HALLITUS 

Seuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä, sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä nimittää sihteerin ja taloudenhoitajan. Lisäksi hallitus voi nimetä toimihenkilöitä tai -kuntia seuran jäsenistön keskuudesta erikseen nimettyjä tehtäviä varten. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

7 § SEURAN NIMEN KIRJOITTAMINEN 

Oikeus seuran nimen kirjoittamiseen on

1) hallituksen puheenjohtajalla yksin,

2) varapuheenjohtajalla yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa ja

3) muulla henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. 

8 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Seuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

9 § SEURAN KOKOUKSET 

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Seuran vuosikokous pidetään tammi-

toukokuussa ja syyskokous syys- joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään yksi kymmenes osa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Seuran kokouksissa on jokaisella sen varsinaisella jäsenellä, yhteisö- ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kirjeenvaihtaja- ja kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 

10 § SEURAN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN 

Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle kirjeitse tai sähköpostitse vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. 

11 § VARSINAISET KOKOUKSET 

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen esityslista

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Seuran syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen esityslista

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi

7. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastajien toimikausi on kalenterivuosi

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosi- tai syyskokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 4 viikkoa ennen kokouksen pitämistä. 

12 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SEURAN PURKAMINEN 

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkautuessa sen varat käytetään seuran tarkoitusten edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

13 § 

Muilta osin seuran toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

 

Hiisi-lehti

Lehti muinaisuudesta kiinnostuneille

Jäsenmaksunsa maksaneet seuran jäsenet saavat kahdesti vuodessa ilmestyvän HIISI-lehden kotiin postitettuna.  Muut voivat tilata lehden hintaan 6 €/lehti tai 1 vuosi (2 numeroa) hintaan 10 € + postituskulut. Lehden tilaukset: Eero Siljander
p. 050 577 3402, s-posti: eero.siljander(at)gmail.com

Hiisi-lehti on arkeologian harrastajien vuonna 2004 perustama muinaisuudesta kiinnostuneille suunnattu lehti. Lehden toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, kirjoittajina toimivat sekä harrastajat että ammattilaiset.
Numeroita ilmestyy vuosittain kaksi, toukokuussa ja joulukuussa.

Hiisi-lehden Facebook-sivusto löytyy tästä linkistä.

Vastaava päätoimittaja:

Eero Siljander I Päijät-Hämeen tutkimusseura, Suomen muinaistaideseura ry 

Toimituskunta: 
Eeva-Liisa Oksanen I Suomen muinaistaideseura ry
Tuija Wetterstrand I Suomen muinaistaideseura ry
Anna Kangasmaa I Ango ry

Pekka Rantanen I Ango ry
Ritva Salminen I Sarsa ry
Miikka Pyykkönen I Keski-Suomen Muinaistutkijat
Heta Viinikainen I Keski-Suomen Muinaistutkijat
Katja Kuuramaa I AD

Hiisi-lehti nro 1/2022:
*Uine Kailamäki | Punamultaa vai paatsamankuorta? Värikallion ja Syrjäsalmen kalliomaalausten analyysituloksia
*Ulla Moilanen | Päivitetty katsaus Ylöjärven Mikkolan ruumiskalmistoon
*Kerkko Nordqvist, Aija Macane, Alexey Tarasov |
Työpajasta kuluttajan käsiin: kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden vaihdantaverkostot Koillis-Euroopassa
*Mika Pinomäki | Imatran muinainen historia täydentyy
*Tuija Wetterstrand | Oolannin sodan suomalaisvangit Englannissa
*Kerkko Nordqvist | Kirja-arvio: Eesti ajalugu I: Eesti esiaeg
*Jyri Saukkonen | Julius Ailio – monipuolinen tiedemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Hiisi-lehti nro 2/2021:

  • Uurteellisten kivien jäljillä | Ilari Aalto
  • Kirjauutuus: Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset | Katja Kuuramaa
  • Rajamerkeistä historiallisena ilmiönä sekä tutkimuksen ja suojelun kohteena | Vadim Adel ja Tapio Salminen
  • Kiukaisten kulttuuri ja sen tutkimusta 2020-luvulla | Janne Soisalo
  • Kierikin kouluopetus: 20 vuotta ja yli 90 000 koululaista | Leena Lehtinen
  • Aarne Äyräpää - "Eurooppalainen" arkeologi | Tuija Wetterstrand.

Hiisi-lehti 1/2021

Uusi Hiisi sisältää seuraavat artikkelit:

Tapani Rostedt: Joululahja, jota ei olisi pitänyt avata ja muita tarinoita Kainuusta.

Matti Hakulinen: Itä-Puumalan läiskämäiset kalliomaalaukset.

Aija Macāne: Merililjoja kuivalla maalla. Fossiilihelmiä Zvejniekin kivikautisesta kalmistosta Latviassa.

Arja Parkkonen: Björnkitteln ja ajoituksen arvoitus.

Tommi Rantalainen: Pronssikautinen kirves löytyi pellolta Etelä-Savossa.

Pirjo Uino & Minna Silver: Ella Kivikoski - Suomen arkeologian "First Lady".


Hiisi-lehti 2/2020 

Liisa Kunnas-Pusa: Suojaavia ja parantavia voimia. Kivikautisten esineiden uusiokäyttö taikakaluina.

Jenni Lares: Olut ja paloviina uuden ajan alun maaseudulla Suomessa.

Marja Ahola: Karvaan on katsominen. Kuinka noin 5000 vuotta vanha vuohentalja löytyi 1930-luvulla kaivetusta hautarakenteesta lähes 90 vuotta myöhemmin.

Leena Salonen: Puumalan Hiekkaniemi – kivikauden keskusalue Saimaalla.

Kerkko Nord­qvist ja Teemu Mökkönen: Metsän antimia vai veden viljaa? Tarkastelussa Koillis-Euroopan vanhimpine saviastioiden sisältö.

Antti Pur­­monen: Helsingin yliopiston opetuskaivaukset. Pirkkalan Tursiannotkon rautakautisella asuinpaikalla.



Seuran jäsenille