Suomen muinaistaideseura ry

Leijonamiehen jäljillä

Mervi Suomalainen

Lähes 40 000 vuotta sitten villamammutin syöksyhampaasta valmistettu veistos, jossa yhdistyvät ihmisen ja leijonan piirteet oli jäänyt askarruttamaan mieltäni. Kirjassaan Homo Europaeus –eurooppalaisen ihmisen pitkä historia Karin Bojs kertoo Hohlenstein-Stadelin leijonamiehen kotikonnuista. Tämä rikas paleoliittisen kivikauden löytöjen keskittymä sijaitsee Lonen laaksossa Etelä-Saksassa. Omatoimimatkamme pääkohde oli Ulmin museo http://museumulm.de . Reitti kulki Münchenin kautta, josta matkustimme ystäväni kanssa junalla Ulmiin. Nopealla TGV:llä matka kestää tunnin ja 15 minuuttia. Vartin junamatkan päässä Ulmista, Blaubeurenissa, on myös kiinnostava paleoliittiseen kivikauteen keskittyvä museo, https://www.urmu.de/de/Home , josta löytyy ehkä vanhin tunnetuista naisfiguureista Hohle FelsinVenus. Matkakohteet ovat varmasti viehättävimmillään kesäaikaan, mutta kokemamme ”Winterreisen” etuna olivat rauhalliset, lähes tyhjät museot ja mainio palvelu. Talvinenkin hiljalleen vuoristoiseksi muuttuva maisema oli kaunis!   

Tonavan varrella sijaitseva ja keskiaikaa henkivä Ulm on tunnettu paitsi leijonamiehestä myös goottilaisesta katedraalista (Ulmer Münster), jonka torni on maailman korkein. Myös museon aarre, Hohlenstein-Stadelin luolan kaivauksissa vuonna 1939 löytynyt leijonamies, on poikkeuksellisen suuri figuuri (31,1 cm). Nykyiseen muotoonsa esine on kasattu sadoista luufragmenteista vuosina 2012-13. 

Patsaan hieman takakenoiseen asentoon on vaikuttanut veistomateriaalin eli mammutin syöksyhampaan kaarevuus. Stadel-luolan leijonamiehen vasemmassa käsivarressa on seitsemän vaakasuuntaan uurrettua viivaa, jotka voidaan tulkita tatuoinneiksi. Luolaleijonan piirteitä sisältävä ihmisfiguuri on nykytulkinnan mukaan miespuolinen. Näyttelyssä veistos on rinnastettu Chauvet’n luolan upeaan leijonamaalaukseen, joka on ajoitettu Aurignacin kulttuuriin 35 000 - 22 000.

Alueen muita kiinnostavia esinelöytöjä ovat mm. useat linnunluuhuilut, pienet mammutinluiset figuurit (hevonen, vesilintu, mammutti, leijona, kala, karhu, biisoni, ihminen ja ihminen/eläin -yhdistelmä). Tärkein näistä lienee kuitenkin Hohle Felsin vain kuuden senttimetrin mittainen, mutta sitäkin runsasmuotoisempi naisfiguuri. Pään kohdalla tässä vatsaansa pitelevässä pienoisveistoksessa sijaitsee pienenpieni lenkki, josta amuletti on voitu ripustaa. Paleoliittisen ajan ihmisen selviytymisen keskeisiä tekijöitä olivat lisääntymisen mahdollistava fertiili nainen ja toisaalta myös ihmisen ja eläimen, saalistajan ja saaliin erityinen suhde. Näihin vanhimpiin tunnettuihin ihmisen tekemiin taideteoksiin on epäilemättä ladattuna …juuri tuo oleellinen – elämän voima.

Katso myös ihminen-eläinyhdistelmäkuvat kalliotaiteessa: Theriantropy, zoomorfic http://www.bradshawfoundation.com/news/cave_art_pa...