SEURAN HISTORIIKKI -

SUOMEN MUINAISTAIDESEURA 10 VUOTTA

Helena Karjalainen ja Juhani Grönhagen

Seuran perustamisvaiheet

Suomen ensimmäisen kalliotaidelöydön oli tehnyt Jean Sibelius vuonna 1911 Kirkkonummen Vitträskissä, mutta innostus kalliotaiteeseen alkoi oikeastaan vasta 1970-luvulla. Arkeologi Pekka Sarvas löysi vuonna 1968  Astuvansalmen kalliomaalaukset. FL Sarvas ja FM Jussi-Pekka Taavitsainen kirjoittivat yhdessä ja erikseen 1970-luvulla tieteellisiä artikkeleja kalliotaiteesta ja saivat tuoreeltaan tutkittavakseen myös Suomussalmen Hossan löydöt. Vuonna 1980 toi folkloristi FL Anna-Leena Siikala esille Suomen Antropologi -aikakauskirjassa kalliomaalausten tulkintaa esihistoriallisen uskomusmaailman kannalta. Kalevalan juhlavuonna 1985 aiheesta kirjoitti uskontotieteen professori Juha Pentikäinen. Saman vuoden kesällä järjestettiin osaksi Neuvostoliitosta saatuun aineistoon perustuva Kuvia kalliossa -kalliouurrosnäyttely Varkaudessa,  Eero Aution kotipaikkakunnalla.

Jo syksyllä 1985 pidettiin Suomen Kalliotaiteen Tutkimuksen Seuran perustava kokous. Tavoitteena oli levittää tietoa kalliotaiteeseen liittyvästä tutkimuksesta. Kokoon kutsujina olivat FM Eero Autio, prof. Heikki Kirkinen, akateemikko Matti Kuusi, amanuenssi Timo Miettinen, prof. Ari Siiriäinen ja FL Jussi-Pekka Taavitsainen. Perustavaa kokousta edeltävässä, Joensuun yliopiston ja Varkauden kaupungin kustantamassa seminaarissa esitelmöivät ”Seuran” kokoonkutsujat sekä kansatieteilijä dos. Leena Sammallahti. Käytännössä tiedotustoiminta käynnistettiin kaksitoistahenkisenä toimikuntana Suomen Antropologisen Seuran sisällä. Toimikunnan tarkoitus oli järjestää vuosittain kalliotaiteeseen liittyvää seminaaritoimintaa ainakin kerran vuodessa. Vuonna 1986 toimikunnan aktiivijäsenet järjestivät sekä näyttelyn että seminaarin Kotkassa ja vuonna 1987 Turussa, jossa järjestelyä johti prof. Unto Salo. Akateemikko Kuusi ennusti 1980-luvulla tietokirjailija Eero Autiota esittelevässä kirjoituksessaan, että ”keskustelu Itä-Karjalan kalliotaiteesta kuuluu visuaaliareenoille”. Kuvataiteen ammattilaiset, kalliotaide-esiintymien uusista löydöistä ja taltioinnista sekä suojelutoimista kiinnostuneet arkeologit sekä alan vakavat harrastajat järjestäytyivät Suomessa seuraavan vuosikymmenen lopulla.

Vuonna 1988 Viroon perustettiin muinaistaideseura, jonka piiriin hakeutui useita muinaistaiteesta kiinnostuneita suomalaisia. Viron muinaistaideseura tutki Äänisen kalliopiirroskenttiä, ja myös suomalaisia tutkijoita ja asianharrastajia lähti mukaan virolaisten tutkimustoimintaan.

Ajatus oman suomalaisen seuran perustamisesta kypsyi vähitellen. Vuonna 1997 Viron muinaistaideseuran vuosikokouksessa päätettiin perustaa Suomeen oma muinaistaideseura ja asiaa valmistelemaan perustettiin työryhmä. Toukokuussa 1998 lähetettiin Viron muinaistaideseuran suomalaisjäsenille ja monille muille asiasta kiinnostuneille kutsu seuran perustamiskokoukseen, joka pidettiin 8.8.1998 Hämeenlinnassa. Kokouskutsun laativat arkeologi Juhani Grönhagen, kuvataideopettaja Liisa Vartiainen ja kuvataidekoulun johtava opettaja Pekka Lehtimäki.

Yhdistyksen perustamiskokouksessa oli 48 henkeä, joista perustamisasiakirjan allekirjoittivat seuraavat 26: Eero Autio, Pekka Kivikäs, Väino Poikalainen, Erkki Luoma-aho, Ari Kietäväinen, Ismo Luukkonen, Jouko Ahtola, Eero Siljander, Leena Christensen, Kaarina Sulamäki, Guje Katajamäki, Harri Halonen, Kalevi Nousiainen, Jussi Kivi, Juhani Grönhagen, Pekka Lehtimäki, Rauno Lauhakangas, Pekka Tolvanen, Raija Luukkanen, Liisa Vartiainen, Helena Karjalainen, Eija Torkkeli, Pirkko Varis, Mare Luuk, Anu Torikka ja Päivi Mähönen. Yhdistys rekisteröitiin 7.10.1998, kotipaikkakunnaksi tuli Hämeenlinna.

Suomen muinaistaideseuran perustamiskokouksessa keskusteltiin seuran tarkoituksesta. Sääntöihin kirjattiin, että seura pyrkii edistämään suomensukuisten ja muiden kansojen muinaisen taiteen, maailmankuvan, ympäristön ja elämän ymmärtämistä. Se edistää muinaistaiteen tutkimusta, koulutusta ja tunnetuksi tekemistä. Seura myös harjoittaa taide-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tukee seuran tarkoitusta edistävää kasvatusta, järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja, näyttelyjä ja tilaisuuksia kotimaassa sekä ulkomailla. Seura osallistuu alan kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä yhteisöjen toimintaan.

Syksyllä 1998 lähetettiin seuran jäsenille ja sen toiminnasta kiinnostuneille tiedotuskirje, jossa kerrottiin yhdistyksen perustamisesta, siihen liittymisestä ja tulevista tapahtumista. Samassa yhteydessä julistettiin logokilpailu. Rekisteröityneenä yhdistyksenä seuran ensimmäinen tapahtuma oli 13.11. Helsingin Länsiterminaalissa pidetty ylimääräinen syyskokous, jonka jälkeen 29 hengen innostunut joukko matkusti Viron Sagadiin Viron muinaistaideseuran vuosikokoukseen ja konferenssiin 10 vuotta Viron muinaistaideseuran perustamisesta ja 150 vuotta Äänisen kalliopiirrosten löytämisestä.

Toiminta vakiintuu

Alusta lähtien seuran tavoitteena oli järjestää erilaisia seminaareja, näyttelyitä ja tutustumismatkoja kalliotaide- ja kulttuuriperintökohteisiin. Ensimmäinen seminaari Kuu, tähdet ja myytit järjestettiin yhdessä Vega ry:n ja Hämeenlinnan kuvataidekoulun kanssa Hämeenlinnassa 20. - 21.3.1999. Luennoitsijoina olivat mm. professori Veikko Anttonen, jonka esitelmän aihe oli Sampo ja taivaan kiertoliike - mytologiset motiivit rautakauden uskonnossa, ja maisteri Tom Sjöblom aiheenaan Kuuhullut – kuu myyttisen ajattelun kohteena eri kulttuureissa. Tarton observatorion johtaja Tonu Viik luennoi aiheesta Stars and Universe. Tutkija Väino Poikalaisen aihe oli Taivaankappaleiden kuvat Karjalan kalliopiirroksissa. Monipuolista ohjelmaa täydensi korkeatasoinen iltaohjelma.

Ensimmäinen kotimaan opintomatka tehtiin toukokuussa 1999 Jaalan Verlan, Kuusankosken Pakanavuoren ja moottoriveneillä Mäntyharjun Sarkaveden kalliomaalauksille kalliotaidetutkija Eero Siljanderin johdolla. Matkalle osallistui suomalaisten lisäksi virolaisia, venäläisiä ja hollantilaisia asianharrastajia. Jokakeväiset opintomatkat ovat saavuttaneet aina suosiota mielenkiintoisten kohteiden ja Eero Siljanderin asiantuntevan opastuksen ansiosta.

Tutkimustoiminta aloitettiin toukokuussa 1999 kalliouurrosten etsintämatkalla Ii-, Pyhä-, Siika-, Kalajokilaaksoissa. Samana syksynä seura osallistui dokumentoinnin suunnitteluun ja toteutukseen Kuolan Umbajoella. Vuonna 2003 järjestettiin Ulko-Tammiossa kansainvälinen dokumentointileiri, jossa testattiin erilaisia tapoja tallentaa kalliouurroksia. Tutkimustoimintaa rahoitettiin oman rahoituksen lisäksi Antti ja Jenny Wihurin säätiöltä saadulla apurahalla. Opetusministeriön apurahan turvin järjestettiin eteläafrikkalaisen muinaistaideasiantuntijan Ben Smithin Suomen-vierailu. Isäntänä toimi seuran puolesta FK Rauno Lauhakangas. Smith luennoi Helsingissä, Savonlinnassa ja Jyväskylässä.

Seuran tunnukseksi valittiin vuonna 1999  logokilpailuun tulleesta 12 kilpailuehdotuksesta Pirkko Holmin suunnittelema Punainen piste.

Viroa ja Venäjää

Yhteistyö Viron muinaistaideseuran kanssa oli heti alusta lähtien aktiivista. Suomen muinaistaideseuran jäsenet ovat olleet mukana Viron muinaistaideseuran kokouksissa, joissa on sovittu veljesseurojen yhteisistä seminaareista, tutustumismatkoista ja näyttelyhankkeista. Suomalaiset ovat myös osallistuneet ahkerasti Viron seuran järjestämille tutustumismatkoille Viron muinaistaide- ja kulttuurikohteisiin.

Viron muinaistaideseura avasi suhteet Venäjälle. Jo ennen Suomen seuran perustamista suomalaisia oli päässyt mukaan Väino Poikalaisen järjestämille dokumentointimatkoille Äänisen kalliopiirroskentille. Oman seuran perustamisen jälkeen tieto kiinnostavista matkoista levisi ja osanottajien joukko kasvoi. Äänisen kalliopiirrosten lisäksi on tutustuttu myös Uikujoen piirroksiin Vienassa.

Kalliotaidetutkija Väino Poikalaisen kontaktien avulla Suomen muinaistaideseura aloitti uuden vuosituhannen alussa yhteistyön Pietarin yliopiston ja arkeologi, akateemikko Abram Stolyarin kanssa. Seminaarimatkoista tuli muutamaksi vuodeksi traditio, ja niille on osallistunut aina täysi bussillinen muinaistaideseuran jäseniä. Ensimmäisen kerran Pietariin matkattiin helmikuussa 2000. Pietarin yliopiston tiloissa järjestettiin muinaistaideseminaari, jossa kuultiin tutkija Väino Poikalaisen ja professori Enn Ernitsin esitelmät Itä-Euroopan ja Länsi-Siperian paleoliittisesta ja mesoliittisesta muinaistaiteesta ja kulttuurista. Kunstkamerassa tutustuttiin venäläisten isäntien johdolla museon muinaiskokoelmiin, erityisesti Peurasaaren kaivauslöytöihin.

Vuonna 2001 Pietarin-seminaarin teemana oli Karjalan ja Kuolan mesoliittinen ja neoliittinen kalliotaide sekä tutustuminen Eremitaasin esihistoriallisen taiteen osastoon. Esitelmöijinä olivat  Abram Stolyar, Enn Ernits, Väino Poikalainen sekä arkeologit Andrei Mazurkevich ja Vladimir Shumkin. Vuoden 2002 esitelmien aiheet käsittelivät neoliittista piikiviveistostaidetta ja pronssi- ja rautakauden veistostaidetta Uralin molemmin puolin. Myös Suomen antropomorfinen kalliotaide ja pienoisveistokset olivat esillä. Kunstkamerassa ja Eremitaasissa tutustuttiin Ob-joen taidekokoelmiin ja permiläiseen muinaistaiteeseen Stolyarin ja Poikalaisen johdolla.

Vuonna 2003 kuultiin paleoliittisen taiteen lisäksi luentoja  myös itämerensuomalaisten rautakautisesta ja varhaiskeskiaikaisesta asutuksesta ja kulttuurista, Nevajoen suiston suomalaisasutuksesta sekä Pohjois-Euroopan kalliotaiteen  metsästysaiheista. Tohtori Aleksander Saksa perehdytti matkalaiset viikinkiaikaisen Staroja-Ladogan kaivauksiin.

Vuodesta 2004 lähtien Venäjän-matkojen aihepiiriä laajennettiin itämerensuomalaisten ja viikinkien rautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen kulttuuriin. Arkeologi, tohtori Aleksander Saksa oli oppaana 2004 Novgorodissa. Vuonna 2005 kuultiin Pietarin yliopiston luennoilla Tuvan ja Kuolan kalliotaiteen uusimmista löydöistä ja Saksan johtamista Viipurin arkeologisista kaivauksista. Saksan opastamat suositut matkat suuntautuivat 2006 Novgorodiin, Pihkovaan ja Petseriin sekä kesällä 2007 Laatokan Karjalan rautakautisille asuinpaikoille ja Valamoon.

Eurooppaa ja Siperiaa

Viron- ja Venäjän-matkojen lisäksi seura on tehnyt runsaasti tutustumis- ja seminaarimatkoja, joiden aikana on solmittu hyvinkin laajoja kansainvälisiä kontakteja. Syyskuussa 2001 tehtiin  Baltian kiertomatka, jonka aikana tutustuttiin mm. meripihkarannikkoon ja liiviläisalueisiin. Kesäkuussa 2003 järjestettiin Viron Kablissa seminaari, jonka tavoitteena oli saada aikaan yleiskatsaus suomalais-ugrilaisen kalliotaiteen levikistä ja aihepiiristä sekä sen tutkimushistoriasta. Seminaarin esitelmät voi lukea julkaisusta Aurinkopeura II. Samalla matkalla tutustuttiin Latvian Siguldaan ja sen ympäristöön.

Vuonna 2004 toteutui matka Pyreneille, tutustuttiin perinpohjaisesti Espanjan ja Ranskan paleoliittisiin kalliotaidekohteisiin, Matkalla oli tilaisuus päästä asiantuntijoiden opastamana myös lukuisiin yleisöltä suljettuihin erittäin merkittäviin kohteisiin.

Vuonna 2005 tehtiin yhdessä Keski-Suomen muinaistutkijoiden kanssa tutustumismatka Ruotsin Tanumin pronssikautisille kalliopiirroksille.

Vuonna 2006 tehtiin matka Portugaliin. Pääkohteena oli Foz Coan laakson paleoliittisiet kalliopiirrokset, matkan aikana tutustuttiin myös muihin Portugalin kohteisiin, mm. Evoran alueella Almendesin menhireihin, Zambujerion dolmeeneihin, Almendresin kiviympyröihin sekä Escouralin luolaan. Matkojen aikana solmittiin suhteita paikallisiin tutkijapiireihin ja esiteltiin pohjoista kalliotaidetta.

Pohjois-Ruotsin, Kuolan, Siperian ja Pohjois-Italian kalliotaidekohteet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi seuran jäsenten omilla pienempien ryhmien matkoilla. Matkakertomuksia ja kuvia on nähty eri julkaisuissa ja näyttelyissä.

Seminaareja ja matkoja kotimaassa – muinaistaidetta ja kulttuuriperintöä

Jokavuotiset, yleensä syys- ja vuosikokouksen yhteydessä pidettävät seminaarit ovat olleet tärkeä jäsenistön kokoaja. Vuoden 1999 hyvin onnistunut Kuu, tähdet ja myytit -seminaari  innoitti järjestämään seuraavana vuonna Kalliotaiteen dokumentointi  -seminaarin Jyväskylässä Keski-Suomen museossa ja Kivikäs-keskuksessa. Yhteistyökumppaneina olivat Keski-Suomen museo, Muinaistaidekeskus Kivikäs, Jyväskylän maalaiskunnan kuvataidekoulu ja kulttuuri-nuorisotoimi.

Vuonna 2001 palattiin jälleen seuran kotipaikkaan Hämeenlinnaan.  28.- 29.4. järjestetyn Tila – Mielen tila -muinaistaideseminaarin  luennoitsijoina olivat professori Unto Salo, professori Juhani Pallasmaa ja kirjailija Olli Jalonen. 26.5. tehtiin tutustumismatka Hämeeseen mm. Janakkalan Hakoisten linnavuorelle, Hauhon Perkiön nuorakeraamiselle asuinpaikalle, Luopioisten Salmenkallion kalliomaalaukselle ja Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Saman vuoden syksyllä pidettiin syyskokous Porvoossa. Kokouksen yhteydessä arkeologi Timo Miettinen piti esitelmän Euroopan paleoliittisesta muinaistaiteesta. Kokouksen jälkeen käytiin Porvoon jokilaakson esihistoriallisilla kohteilla ja Askolan hiidenkirnuilla.

Seuran toiminta oli vuonna 2002 poikkeuksellisen vilkasta. Toukokuussa järjestettiin yhdessä Ango ry:n  kanssa matka Yli-Iin Kierikkikeskukseen ja kivikautiseen kylään. Kierikissä toimintaa esittelivät ja oppaina toimivat arkeologit Leena Lehtinen ja Patrik Franzén. Esitelmiä Pohjois-Suomen arkeologisesta tutkimuksesta pitivät Janne Ikäheimo ja Janne Okkonen Oulun yliopistosta. Meno- ja tulomatkalla tutustuttiin rannikkoseudun lukuisiin muinaiskohteisiin, mm. Isonkyrön Leväluhdan suohautaan, Ohtakarin jatulintarhaan ja Pattijoen kastellin jätinkirkkoon. Matkalla oli 62 osanottajaa.

Kesä 2002 on jäänyt mieleen muinaistaidekesänä, joka käynnistyi 6.7. Hämeenlinnan kulttuurikeskuksessa avatulla taiteilija Loit Joekaldan kalliotaidenäyttelyllä Kalliotaiteen lumo. Näyttelyn avasi kulttuuriministeri Tarja Filatov. 27.7.- 28.7. pidetyssä muinaistaideseminaarissa Muinaisten kuvien äärellä esitelmöivät venäläiset kalliotaiteen ja uskomusmaailman asiantuntijat Abram Stolyar, Rafail Minasjan ja Tatjana Popova sekä tutkija Väino Poikalainen Virosta. Seminaarin avasi kansanedustaja Sirpa Pietikäinen. Seminaarin jälkeen tehtiin tutustumismatka Astuvansalmen ja Uittamonsalmen kalliomaalauksille. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kuvataidekoulun kanssa, ja rahoitusta saatiin mm. SuVi-interreg -hankkeesta. Muinaistaidekesän lopuksi toteutettiin 29.7.- 1.8. pronssivalukurssi Hattulan Lusissa. Aiheena oli permiläinen muinaistaide ja asiantuntijana oli Rafail Minasjan Eremitaasista.

Kevään 2003 vuosikokous ja seminaari järjestettiin Varkaudessa vuonna 2002 edesmenneen seuran kunniajäsenen Eero Aution muistoksi. Väino Poikalainen muisteli esitelmässään Eero Autiota muinaistaiteen sillanrakentajana. Taiteilija Antero Kare kertoi Aution työstä Karjalan kalliotaiteen tunnetuksi tekijänä. Arkeologi Timo Miettinen kertoi noitarumpujen ja kalliomaalausten yhtäläisyyksistä ja kalliotaidetta paljon tutkinut Pekka Kivikäs Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvista. Matkalla tutustuttiin Elimäen Vesitorninmäen, Puumalan Lieviskän ja Syrjäsalmen sekä Ruokolahden Kolmiköytisenvuoren kalliomaalauksiin. Saman vuoden syksyllä kokoonnuttiin syyskokoukseen ja seminaariin Hattulan Retulansaaren Ylikartanoon, jossa kirjailija, filosofi Eero Ojanen esitelmöi saaren historiasta ja Ylikartanosta. Johtavana ajatuksena oli ajatus paikan hengestä.

Hämeenlinnan Raatihuoneella maaliskuussa 2004 järjestetyn Kuvavirta – ajan virta -seminaarin teemoina olivat shamanistinen epiikka kalliotaiteen tulkinnassa, tulkinnat eri yhteyksissä käytetyistä koruista, joutsen- ja valashahmot Karjalan kalliopiirroksissa sekä aikaelämys ja menneisyyden avautuminen kalliotaiteessa. Luennoitsijoina olivat professori Juha Pentikäinen, dosentti Ildikó Lehtinen, dosentti Väino Poikalainen sekä arkeologi Timo Miettinen. Illanvietossa kuvataidekoululla kuultiin tuvalaista kurkkulaulua Cedip Tur -yhtyeen esittämänä.

Perinteinen kevätmatka tehtiin 15.- 16.5. 2004 Hankasalmelle, jossa vierailtiin moottoriveneillä kylmässä kevätsäässä Kuuhankaveden ruumissaarissa. Matkalla tutustuttiin myös arkeologisiin kohteisiin ja Petäjäveden puukirkkoon.

Syyskokouksen yhteydessä 31.10. 2004 pidetyssä pienimuotoisessa seminaarissa Hattulan Retulansaaressa kuultiin mm. professori Heikki Laitisen kiinnostava esitelmä ja demonstraatio muinaismusiikista.

Kevätmatkalla 28.- 29.5. 2005 tutustuttiin Varsinais-Suomen ja  Länsi-Uudenmaan esihistoriallisiin ja historiallisiin kohteisiin mm. piispa Henrikin jäljillä.

Syyskokouksen yhteydessä lokakuussa 2005 järjestettiin seminaari Paikka ja Viesti. Aiheina olivat Etelä-Euroopan ja Siperian paleoliittinen taide ja Pohjois-Satakunnan varhainen lappalaisasutus. Luennoitsijoina olivat tutkija Eero Siljander, taiteilija Antero Kare ja fil.yo. Anna Partanen.

Satakuntaan 27.- 28.5. 2006  suuntautuneen matkan  kohteina olivat mm. Huittisten hirvenpään löytöpaikka, Euran Käräjämäen ja Luistarin rautakautiset kalmistot, Kiukaisten Panelian ja Harjavallan Kaunismäen hiidenkiuasalueet, Ulvilan keskiaikainen kirkko, Rieskaronmäen kuuluisa pronssikautinen talonpaikka, Unescon maailmanperintökohde Sammallahdenmäki ja Emil Cedercreutzin museo Maahengen temppeli.

Syyskokouksessa 2006 esitelmöi valokuvaaja Heikki Willamo aiheesta Hirven klaani.

Retu - hämäläinen maisema, kulttuuri ja luovuus -hanke (ESR 2006-2007), Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen muinaistaideseura järjestivät  Mielen ja maiseman jäljillä -seminaarin  Hämeenlinnan raatihuoneella lokakuussa 28.10. 2006. Seminaariin osallistui lähes 70 henkeä. Geologit Heikki Hirvas ja Riitta Korhonen kertoivat jääkauden vaikutuksesta hämäläisessä maisemassa. Arkeologi Jouni Taivainen esitelmöi Retulansaaren rautakauden asutushistoriasta. Kirjailijoiden Eero Ojanen ja Olli Jalonen yhteisesitys käsitteli teemaa Mitä meillä perintönä on. Aimo-koulun rehtori Pekka Lehtimäki ja kuvataideopettaja Riitta Virtanen kertoivat muinaisuuden opetuksesta hämeenlinnalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Hattulan Retulansaaressa vuosikokouksen yhteydessä  20.5.2007 pidetyssä seminaarissa aiheina oli Retulansaaren monipuolinen tutkimushistoria ja saaren rautakautisesta maisemasta ja asutuksesta tehty 3D-mallinnos. Esitelmiä pitivät arkeologit Jouni Taivainen ja Juhani Grönhagen sekä kirjailija Eero Ojanen.

Ristiinassa järjestettiin 13.-14.8.2007 seminaari Suomen Kalliotaidekeskuksen perustamista vauhdittamaan. Tapahtuman ideoi yhdessä paikkakuntalaisten kanssa Suomen muinaistaideseuran aktiivijäsen Rauno Lauhakangas. Ohjelmassa oli tutustuminen Astuvansalmen kalliomaalauksiin Pekka Kivikkään opastuksella. Esitelmiä pitivät professori Juha Pentikäinen,  Juhani Grönhagen, Väino Poikalainen, tutkija Nadezhda Lobanova  ja Ranskan Lascaux’n luolien asiantuntija, professori Norbert Aujoulat. Seminaaripäivän esitelmät julkaistiin syksyllä Itä-Suomen kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön numerossa  2-3/2007. Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto tuki seminaarin järjestämistä.

Odotettu matka Suomussalmelle Hossan Värikalliolle toteutui 13.-16.9.2007. Matkalla tutustumiskohteina olivat Pieksämäen Naarajärven asuinpaikka, Koljonvirran taistelupaikka, Kajaaninlinnan rauniot, Paltamon kirkko, Juntusrannan Kalmosärkkä, Saraakallion kalliomaalaus, Pyhäkankaan karsikkometsä, Jyrkänkosken ruukki sekä Kärsämäen ja Toivakan kirkot.

Vuoden 2007 syyskokous ja seminaari Pyhä metsä ja maa pidettiin jälleen Hämeenlinnan Arx-talossa kuvataidekoulun tiloissa. Arkeologi Juha Ruohonen kertoi muinaisista hautasaarista ja hautaustavoista. Valokuvaaja Sanni Sepon aihe oli Pyhät puut  -  pitämyspuut. Kuvataideopettajat Mervi Suomalainen ja Riitta Virtanen alustivat aiheesta Muinaistaide pedagogiikassa. Seminaarin yhteydessä palkittiin kahden uuden kalliomaalauksen löytäjät Miikka Pyykkönen ja Pekka Vesterinen.

Julkaisusarja Aurinkopeura

Seuran toiminnan tavoitteisiin liittyen syntyi tarve saada julkaistuksi laajalle yleisölle kalliotaiteen tutkimukseen ja dokumentointiin liittyviä alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuoreimpia artikkeleita. Sarja sai nimensä Eero Aution esittämästä, taruissa esiintyvän kultasarvisen peuran kosmista aurinkopeuraa esittävästä sanallisesta kuvauksesta.

Aurinkopeura I, seuran ensimmäinen julkaisu, ilmestyi vuonna 2003 yhteistyössä Hämeenlinnan Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulun koordinoiman SuVi -interreg-hankkeen rahoituksella. Julkaisussa oli artikkeleja edellisenä vuonna edesmenneen Eero Aution muistoksi.Hallitus

Suomen muinaistaideseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin perustamiskokouksessa yksimielisesti fyysikko, FK Rauno Lauhakangas, joka oli puheenjohtajana vuosina 1998-2000. Vuodesta 2001 lähtien puheenjohtajana on toiminut arkeologi, FM Juhani Grönhagen.

Seuran hallitus perusti jäsenistönsä aktivoimiseksi ja toimintansa koordinoimiseksi vuonna 2000 viisi toimikuntaa: kalliotaidetutkimus, koulutus ja opintomatkat, kansainväliset suhteet, tiedotustoiminta ja varainhankinta. Toimikunnat ovat toimineet koko seuran olemassaolon ajan.

Jäsenistö

Perustamisvuoden 1998 lopussa Suomen muinaistaideseurassa oli 54 henkilöjäsentä. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden 1999 lopussa seurassa oli 89 henkilöjäsentä ja kaksi yhteisöjäsentä.

Kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä on tasaisesti kasvanut, ja vuoden 2008 alussa seurassa oli 228 henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Hallitus pitää jäsenistöön yhteyttä jäsenkirjein ja Internet-sivuillaan osoitteissa www.suomenmuinaistaideseura.fi ja www.rockart.fi.  Jokakeväisistä kotimaan muinaistaide- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvista matkoista, kokouksista ja seminaareista on tullut merkittävä yhteydenpidon muoto. Ulkomaiden kohteisiin tehdyt matkat ovat myös olleet jäsenistön suosiossa.


lisää...

Loit Joeaklda jäljentämässä kalliopiirrosta vanhassa Zalavrugassa v. 2006. Kuva: Erkki  Suonio


Karhu, yksityiskohta edellisestä   Kuva: Erkki Suonio

Prof. Abram Stolyar (oikealla) ja tohtori Aleksander Saksa luennoimassa Kunstkamerassa Kuva: Helena Saarikoski


Juhani Grönhagenia haastatellaan Venäjän televisioon Novgorodissa v. 2004

Kuva: Helena Saarikoski