Enonkosken Kurtinvuoren kalliomaalaus

Teksti ja kuvat: Arja Parkkonen


prev next

Maalaus sijaitsee Enonkosken Ihamaniemessä, Kurtinvuoren eteläisessä rinteessä, 2355 m linnuntietä Hanhivirran lossilta lounaaseen. Korkean ja lohkareisen jyrkänteen puolivälissä on kapea terassi, jossa kivenlohkareiden ympäröimänä on suuri, erikoisen muotoinen siirtolohkare. Lohkareen lipan alle muodostuu ihmisen mentävä onkalo. Kun istuu onkalossa, näkee Enonveden Ukonselän ja Hanhivirran, kahden suuren veden, Hauki- ja Oriveden yhdistävän muinaisen vesireitin. Maalaus on noin 7 m korkeudella nykyisen Enonveden pinnasta. Se on todennäköisesti maalattu Saimaan muinaisen vedenkorkeuden perusteella arvioiden Vuoksen puhkeamisen jälkeen (n. 3700 - 4000 eaa.).
Maalaus sijaitseee lipan suojaamassa, siirtolohkareen järven puoleisessa seinämässä. Kurtinvuoren maalauskuviot ovat erikoisia siinä mielessä, että niiden esittävyys hieman muuttuu katselukulmaa vaihtamalla. Jos seisoo jyrkänteen reunalla, kapealla ulokkeella aivan maalausten alla, voi hahmottaa oikealla ehkä hirveä ja venettä esittävän maalauksen. Kun Aarre ja Pirjo Rauhala (arkeologi Pirjo Uino) vuonna 1975 löysivät maalauksen, ei ollut digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuutta. Tulkittiin, että hirvi on erityisen suuriturpainen. Vuonna 2017 otollisissa olosuhteissa näki, että pitkä turpa on mahdollisesti venekuvio (Pekka Kivikäs on näin myös arvellut). Miehistöviivoja on nähtävissä ainakin 7. Maalaus on hieman puuroutunut, tulkintoja voi olla muitakin. 


Tämän kuvaparin vasemmalla puolella on ylimpänä vaakatasossa käärmemäinen siksakviiva. Sen alla on pystyviivan halkaisema kolmionmuotoinen kuvio ja/tai maalausjäänteitä ihmistä esittävästä kuviosta. Siitä vasemmalle ylös kurottuvan lipan pintaa peittää puuroutunut punavärivaluma. Kiven taittuvaa reunaa seuraa voimakas punainen värinauha. Se voisi olla ylempää valunutta väriä, joka on kasautunut kiven reunaan, ellei se sitten ole tarkoituksella tehty. Myös onkalon katossa on värikasaumia.
Onkalon edessä, suoraan putoavan jyrkänteen reunassa on suurehko kivi, joka alhaalta päin katsottuna näyttää hirven kallon muotoiselta. Sen järvenpuoleinen sivu on kauttaaltaan punavärin peitossa, mutta nyt jo lohjenneiden rapautumien laikuttama. Mitään esittävää kuviota siinä ei ole havaittavissa, vaan näyttää siltä, että sivu on aikoinaan ollut kokonaan maalattu. Lohkare on ollut ilmeisesti luonnostaan paikalla. Se on niin suuri, että sen saaminen jyrkänteiltä kapealle terassille ei ole ollut ihmisvoimin mahdollista.
Kurtinvuoren maalauskallio on yksi kiintoisimmista maalauspaikostamme. Sinne mentäessä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta jyrkkien rinteiden ja korkeiden pudotusten vuoksi.